SAAHOT KATAABADDE NAARHAGO MISSILAM

0
266

Xiyawti barhi afko yayyaace dhaw hido waanisha waani inkoh tankattabo dhictam kinni. Ta waani tankattabo yekkemko laakin, yimidhdhige xuruuf kee yisbite kataabat nizaam taallo alle tane. Ummanti isheh yakkaleekah maki tankattabo missilamki lel, ummanti lemille yaarhige mece araxah tankattabo alle tane. Ummanti lemille yaarhige qaanun (nizaam) lel taallo alle tane. Amaye takko yekkemko akkinnan luqha yimidhdhige xuruuf kee yisbite kataabat nizaam (orthography) tallo alle tane. Inkoh akah taarhigiiniikah lel Saaho ishi xuruuf kee yisbite kataabat nizaam (orthography) le luqha kinni. Tankuttubeh lel akah yadrusin luqha kinni.

Amaydo, ta ni waani/luqha tafaadado kee galli geyem geyto farha mara nekkemko, ta xuruuf kee kataabat nizaam meceetih labcadneh, naqhrawo kee akah naktabo dhicno nolle tane. Tayim dhicna gedda bisa kinni lel, inkoh ni dooda tabbuxutem (cayda, sugte, labcad, taariikh ara…) inkoh ninni waanih nuktubeh sigishno kee katayta ijolle tillallaabishno dhicnam. Akke waytemko, ankuttubinnixe luqha afti waani (oral language) bisa takkeh kinni ractam. Afti waani bisa tekkemko lel dheh talaw dhictam luqhat maarhagit inkoh gaba alle beetan (alle yattifiqhin) gondo kinni.

Amaydo, takkeeko kataysheh:
Saahot xuruuf yaarhigeh kataabat nizaam meceetih amlikinnixe marah xato yakko kinni’ ak arhxe dhimmii (nuqhaath) kab sinah isho kiyok, dagum yoolih suga.

Saahoh taktabo qalam, mobaayil, kompiiter kee ara… tabbirhe gedda, ta kataytam qalbedde hayto kolle tane:


Saahot kataabahi nizaamadde, dherh xuruuf kee urhurh xuruuf inkoh geytima.

  • Dherh (durrub kin) xuruuf ak narhxem lel, inki caynah xarfit (dhaaweenit ‘Consonants’) hido lel dhaawisheenit ‘Vowels’ yandurrubiinih laklakalle yankuttubin gedda kinni. Masalan:-
    1. daafo, abba, kodhdha,  gudda, buure, giilal, deebina, cashsho, xoolashshiite, aaboTa agana yane canqurudde yundurrube xarfit taye kinni: a, b, dh, d, u, i, e, sh, o
  • Saahot kataabahi nizaamadde, urhurh (nitstsil kin) xuruuf ak narhxem lel dhaaweeni hido lel dhaawisheeni nitstsilih yankuttube gedda, hido inkettak yankuttube gedda kinni. Masalan:-
    1. care, anu, cisha, barha, gasa, cera, kura, zare, dhaban, dhifo, shabath, dor-ho
      Ta agana yane canqur inkoh andurrubekkah yunkuttube xarfit leya. Talle yane xarfit (sh, rh, dh, th) lel lamma xarfeeko toqhoomem yakkoona kibah inki xarfeh kinni loyyiimaanam. Digraphs lel ak yarhxin.
  • Saahot kataabahi nizaamadde adox yakko, adoxko aganalle dhaawisheenit inki caynaako yakko barhsimte caynaako sittiya mikataana. Masalan:-
    1. Caauite (qalath kinni. Taginah mitankuttube). 
      • Caawite (taginah kinni tankuttubem)
    2. Boila (qalath kinni. Taginah mitankuttube).
      • Boyla (taginah kinni tankuttubem)
    3. Caule (qalath kinni. Taginah mitankuttube).
      • Cawle (taginah kinni tankuttubem)
    4. Beine (qalath kinni. Taginah mitankuttube). Beyne (taginah kinni tankuttubem)
  • Fanadde dhaawisheeni (vowel) ak sayekkah, adoox dhaaweeni (consonant) sittiya mikataa. Masalan:-
    1. Garngooriya (qalath kinni. Taginah mitankuttube). 
      • Garangooriya (taginah kinni tankuttubem).
    2. Garctime (qalath kinni. Taginah mitankuttube). 
      • Garcitime (taginah kinni tankuttubem).
    3. Geynnan (qalath kinni. Taginah mitankuttube). 
      • Geyinnan (taginah kinni tankuttubem).
    4. Santshnan (qalath kinni. Taginah mitankuttube). 
      • Santishnan (taginah kinni tankuttubem).
  • Saahot kataabahi nizaamadde, akkinnan canqara lamma dhaaweenah (vowel) meerhedhdha, lamma dhaaweenah (vowel) mibakitta. Masalan:-
    1. Tmbaako (qalath kinni. Taginah mitankuttube). 
      • Timbaako (taginah kinni tankuttubem).
    2. Gidaacsh (qalath kinni. Taginah mitankuttube). 
      • Gidaacish (taginah kinni tankuttubem).
    3. Krdidimo (qalath kinni. Taginah mitankuttube). 
      • Kirdidimo (taginah kinni tankuttubem).
    4. Thimmimmqh (qalath kinni. Taginah mitankuttube). 
      • Thimmimmiqh (taginah kinni tankuttubem).
  • Saahodde lamma jinse lino. Say jinse kee lab jinse lel ak yarhxin. Kataabadde say jinse lab jinseeko barhishno ciloh lamma dhimmiyo (¨) diaeresis (pitch accent), sarroorimat dhaawisheeni bukalle ak hayna. Taye akah takke sabab lel dhawah saytiya, labtiyaako barhishno dhicnankah kataabah barhishno mirhicna. Amaymih Carabidde حرف المؤنث akah yatneefeciiniikah, Saahodde ta lamma dhimmiyo ¨ abayshimat dhaawisheeni bukalle akko hayna. Masalan:-
    1. Baarra   (Labtiya)  = baarrä (saytiya)
    2. Barha (Labtiya)   = barhä (saytiya)
    3. Kare (Labtiya)    = karë (saytiya)
    4. Golo (Labtiya)   = golö (saytiya)
  • Xarfi ‘gn’, ‘p’ kee xarfi ‘v’ likax canqur (loan words) lih bisa natneefece xuruuf kinni.
  • Xarfi ‘kw’ (IPA: kw) inki xarfeh beyneh, xuruuf warartadde oobishe wayno kibah amaa saggala xarfi lamma ishaaraako yekkeya balih natnaafaco dhicna. Inki xarfeh akah beye wayna sabab lel aki dooro linomhi sabbatah kinni. Masalan:
    1. Ku anna  hido  kwanna
    2. Ku ingo hido  kwingo
    3. Ku abo hido  kwaabo
    4. Ku ina  hido kwiina

Xishmale sacul kee sacoola, ta kutuubudde litin mablo, osa, asuuso hido cadale, ta guba tane mablot caralle tuktubiinih sinni gaba noolih essegellaanta.

Gaab yoh isho!
AXMADSACA MAXAMMAD

Comments are closed.

More News