“LAATIIN DAGNAH TANEM MALE…!”

4
308

Kallaaxeh alle edee dikille kii yine. Yoo kee Cali inni-ninni gabooko saadifih amaa dikille sittiya geyna. Inki wakalehi mara kinomhi sabbatah meceetih sitta naarhige. Waacinat talafuunuh bisa kibah laakin nif kee nifih sitiyadde garayekkah mangum sugneh nine. Erherh lamma max lel sittiyahi warsim kee nagad-taninidde tillaabishne. Esseror yolle aymangik yineti lel Cali kii yine. Amaye lel tamaa anu akko emeete dikko uma ware aabbii yinemhi sabbatah, yi afko yaabbo kee Birithaaniyaati addoodim yaarhago farhah kinam kaa dariime. Laklakalle lel: “Ishlam yaniini hido? Mizgid litiini? ‘Sayyo casiinih shaaricille yadiin’ kinni ayik naabbem. Rumma?” tarhxem kee aki esseror yolle cidciida.

Calit esseror cibra yoh makkinna. Anu inneh adde garayekkah, aabbik inem kinni. ‘Rumma kinni’ arhxeh gantah akah aaminik inem kinni. Usuk yi afko yaabbo farhah kibah, isheh ‘90% rumma kinni’ yerhxeh akah yeemene gondo kinam yok misucutinna. Anu lel tanem sucusekkah,  osekkah hido aynuqhusekkah, inneh aarhigem kee ublem akah warisho inni addaako abaysha. “Ixixi…” arhxeh lel yi yaabbo akah aymikniik: “Tamaye anu gantah akkalik inem kinni. Ware balih laakin maki. Dikko dikille cayda kee sugte barhsimam taarhige. Ni baarholle labcaadiminnixem, Birithaaniyalle labcaadimteya tannaw kinni. Cokkah bisa naabbeh uma siili akah naxayem, laakin qalath kinni. Umam yakko, mecem yakko lel inki qalamah yaskutiinim mecem maki. Xaqqi yashshek, Birithaaniyalle mango mecem tane. Ishlamto tik, kishtanto, hido diin hintiya walaa tekkemih, ummanti ishi xaqqe alle geya dik kinni. Amaye balih lel yashshaamo farha marah mango umam tane. Dooro lito. Urhurhik amol-beeh waanishna gedda, Jahannab kee Janna inkoh alle tane. Mece arax kee uma arax inkoh alle yane macnah kinni. Taye lel umman dikille tanem akkale!” arhxeh yi katattaak yanem kee ablo kaa macalsiitak, gaxah: “Awwalko nacabi qalbedde kok yinniyemko laakin, walaa mece ware ak koh warisheenih mitaamine” arhxeh, mablo yaallem kee ablo kaa ilaale. Gombi laakin tamaa suguse mablolle kafenkah, anu akko arhxem mangum adde oobak mitanem able.

‘Kela wuli gabooko tashshe?’ arhxeh lel: “Cali yi sacal, inki xaaja biyashshitteh ku ablik ane. Umman baarho (dik) Sucuudiyaati intih ablii tanito. Sucuudiya shariicah yaxkumin dik kinni. Ku dik Eretriya kinam biyashshittemih higgidito. Akah taarhigeekah, Eretriya wareh yaabbeti, ulah kishtan dik, hido ulah ishlam dik kinni yakkalem. Eretriyah sabbatah laakin anu koh warisham adde mitane. Ishlam kee kishtan inkoh alle yanin. Sigimah xugga kinon. Kaniisa kee Misgid amaye balih xugga kinni. Ten tazgalle gondolle lel, Eretriyuun zate kee samarah gaali guyyax kinon. Inkidde ifaaraanah oroban. Sinni dik hi wazoh lel inki inki bursaalelle rabaenih inki qabaaradde tumuccugem yakkeedo kinon. Akkinnan dik (wathan), ishlam kee kishtan yangalin tiya yekkemko, ummanti ishim alle geyo xaqqe leya. Walaa diin hinti yanniye gedda gantah, dikti mari lon xaqqe yaallo alle tane” arhxeh mangum aalih waanisha. Gombi laakin xaqqeh garawo mifarha. Inkille kafa. Akko arhxik iniyo waani  addaako yaamine hanik, rumma kinamah yaalamo mifarha.

Ta xibarah ta haasawa katattayshaanam waqhti liya yakkeh yoh yambulluwemhi sabbatah, ‘Kela wagro nasqiyyire gedda tashshe?’ arhxeh: “Alle tanito daafolle ni xiyawah koolih tanem leho?” arhxeh wagro akko asqiyyire. Usuk lel ta waanih maararo ilaalak suge akkalek, wagri yinqiyyirem yincibeyaako akkanih: “LAATIIN DAGNAH TANEM MALE! Nafaaca malooninkah lel, yemmeegiinih yanin!” yok yarhxe, foorolle afleh. Anu, usuk yarhxo farhem yok misucutinna, meceetih eerhegeh aniyo. Sorha tiya balih lel yemlelekke tiyahi nif kaa aybulluwik: “LAATIIN?! Aye le laatiin koye!? Anu ku esserem ni xiyaw maka! ‘Dhayelle ni xiyawko mii kok yane?’ kinni kok erhxem” arhxeh, nif kee nifidde kulux akko arhxe, inni gar-he kaa ashshamano ciloh. Usuk lel musussuu-arhxik: “Yoo, ta cusub shabaabak arhxem kinni. Cakaltem maka! Xiyaw waaniiko inkim taabbem makinooni” yok yarhxe, kaa mabloolih attafaqho yok ilaalak. Anu lel kaako ibbirh-ishah: “Laatiin bisa kibah Giciiz (Geez)ko koolih tanem male?” arhxeh kaa essera. Taye yaabbe gedda, gombi adde raddem sorha! Anu arhxik iniyom gantah yi mafhaminna. “Ku mafhmiyo! ‘Giciiz’ ak terhxem miya kinni? yarhxeh ishi shaqhladde saya. Ta: ‘Cakaltem maka! Xiyaw waaniiko inkim taabbem makinooni’ yarhxinikke laakin, usuk cindha-masot nacabo leyah akkekkah, bukaako cindha-mari sinni xaal loonim kee ummanti ishi waqhtelle ishi cindhaane tillaabisham yaybulluwe wagro kibah, usuk ulah nicib mara leh yarhxem makinam meceetih eerhegeh iniyo.

Cali, ‘Yerhxin-yerhxinko’ uguttamah inti-hin nacabodde (prejudice) sayeh yanem ablik aniyo. “‘Giciiz’ akko yarhxiinim aye kinni?” yerhxeh yi essere gedda lel, akah kaa ayfahamo dhiica arax fakkiteh yanem ableh: ” Atu Laatiin aye kinam tookomeh yoh warishshemko, Giciiz aye kinam koh warisho kiyo” akko arhxe, musussuwak. Usuk lel, addaako amiitinnixe asalah aasulik: “Ta cindha shabaabak, nawtsah ‘Laatiin‘ kinni akko narhxem. Inkoh lel Laatiin madrasa abtem kinon’ yaanamah kinni” yok yarhxe, ancibik aniyom kee yablo guri intih yi zilliicak. Anu lel gar-hentah ammingideh, inni nifille inki tuumar kaa aybulluwekkah: “Amaa usun Laatiin meceetih waanishaanah kinni?” arhxeh gaxah kaa essera.

Cali xewxaawodde kaa sayishak aniyom yok dariimak: “Maale, Maale, Laatiinih miwaanishaana” yok yarhxe. Kaako ibbirh-ishah lel: “Laatiinih yudrusiinih Laatiin aaginah aabbe wayaana? Laatiinih waanishinnixe marak lel atin aaginah, Laatiin akko terhxiini?” arhxeh esseror alle gabbabbaaca. Cali amo cunuunusah dagum sugek sarrah, hanra yesseeceh: “Maarhige, maarhige” yok yarhxe, foorolle afleh. “Dagum, ayeh kolle higgida?” arhxeh adde gaxa gedda: “Maarhige, Saahot madrasak, ‘Laatiin‘ kinni akko yarhxiinim” yok yarhxe, osat caddos yooko ilaala tiyah yammingideh.

Cali, arhxik yoobbem gabbaacaya kibah, Laatiin bettimtam kinam kee tamuccubem kinam gantah yaarhigem makkale. Cali cado quranko feerta madrasahi caashir migeyinna. Dikille yiqhriye Qur-aan kaa xateh lel, amaa irolle labcaade Carabit waani yaktabo kee yaqhrawo dhiicaya kibah, aki  ginah madrasah ifaareh madrasat care yuble tiya kii miyine. Rummah yemlelekkeh, ummanna akko tengeegelleh tanem lel  meceetih eerhegeh aniyo. Xiyaw  arhxik bisa yoobbemhi sabbatah, Birithaaniya, bukaako lel Irobbaati bukalle leya inti-hin nacabo (prejudice) ublemhi sabbatah lel, taye gantah amayko barhsimtem kii mitinem able. Zirab kinam kee rumma kinam aythummutekkah xiyaw arhxik yoobbem kataa tiya kinam meceetih yoh caddoyta. Rummah sorha gantah adde tanem able gedda, tamaa xaqqeh tanem akah warisho inni nabseelih abaysha.

“Obba Cali yi sacal. Cokka mangum taabbe. Aabbinnannim lel inkoh rumma maki. Atu ablinnixitom, hido gondo meceetih akko sodhdham akkanih maamanin” arhxeh kaa faysho erherhisha gedda, rummah yi fawo yaabbo yinqirribeh yanem kaa nifille aqhriye. “Meceetih tanito” yarhxiinim amoh yoh yaymikniyeh lel, yi koyshito yanqirribe. “Basoh, Roomaati Doolah (Roman Empire) luqhak, ‘Laatiin‘ akko arhxii yinin. Kaafa laakin ta luqha tamaa rabe/yelee luqhaatko inkettä kinni. Amaa luqha akah ankuttubik tine xarfek lel kaafa, ‘Laatiin xarfe‘ akko yarhxin. Ta atu, ‘Laatiin‘ akko arhxii tanitom lel amaa xarfih migac kinni. Tamaa Saaho akah tankuttube xarfi tatiya kinni. Saahot madraska lel, ‘Laatiin Madrasa‘ makiiki, ‘Saahot Madrasa‘ kinni. Saahot mudarrisik, ‘Saahot mudarris’ amaye balih, Saahot darasak lel, ‘Saahot darasa’ akko yarhxoona missilankah, Laatiin’ akko narhxo nolle mitane. Ta uma xisaab (negative atitude) erherhem lel ummanti ishi inahi Afah yadrasoo’ yarhxiinim temeete gedda kinni. Inkoh ilac kee nacabooko uguttamah lel, Saahot zan abinnanti Laatiin yekke. Cajab kinni!” arhxeh ta wagro makxaniyom kaa aybulluwe.

Cali anu waani bakekkah: “Ta ‘Giciiz‘ akko terhxem aye kinni?’ yarhxeh fanadde yok saya.  Anu lel: “Mece nagaa, amalle koh amato kiyo” arhxeh inni waani katattaysha. “Saahot darasak, ‘Laatiin’ hido, ‘Laatiin darasa’ arhxii tinniyemko, ‘Tigrignah darasak lel, ‘Giciiz darasa‘ tarhxo kolle tane. Amaye lel Tigrignat waani akah tankuttubem Giciiz xarfe kinamhi sabbatah kinni. Giciiz lel Aksuum doolah luqha kii tinemko kaafa yelee/rabe luqhaataadde loyyimta. Kaafa Giciiz xarfeh yankuttube luqhaatko gari lel, masalan, Tigre kee Axmxarayniya xusno dhicna. Aki luqhaat Laatiin xarfeh tankuttubeya nubklemko lel, masalan, Ingiliiz, Faransa, Thiliyaan, Ispaanish, Oromo, Cafar, Soomaal, Bileen, ara…xusno dhicna. Saaho lel ta luqhaat balih kinni. Amayeh kinni awwalah: ‘Laatiin dagnah tanem male!’ yok terhxe gedda: ‘Laatiin bisa kibah Giciiz (Geez)ko koolih tanem male?’ kok erhxem” arhxeh liik inem inkoh alle urgufa.

Cali, 360 daraja yandadabbeh: “Rummah, selekkah waanishaanam, wareh yancibiinim, amaye balih aythummutekkah gondo akko aallinnixoonimidde waanishaanam, hido amaye yaaminiinih garo yaylalakkiinim qalath kinnik, gaab yoh isho!” yarhxeh gaxayaako, inki nifille tanem inkidde naqhrawo erherhishna. Natfeeheme macna kinni.

Kado, lel, ‘Alfentadde yane kitaabak, ‘Uma’ hido ‘Mece’ marhxin [Don’t judge the book by its cover]‘ kinnik, akkinnan gondooko, gura-mizga, guba-agana akko gaxteh tubleyaako, timirmireh aarhigekkah alle maabayshin (mafradin). Gondo akko sorhan hanik, waacinalle yaabbiinim qalathah yafridiinimik lel inti-hin nacabo ‘prejudice’ akko narhxo dhicna.

DUHSUS:- Talle ‘Cali‘ akko erhxeh aniyom, rummaahit kaa migac sucuseh, maxnaf migac etneefeceh aniyo. Xuse diika kee Dalti lel rummah tekkem kinni. 

Gaab yoh isho!

Kab-ishshem: AXMADSACAD MAXAMMAD

 

4.7 3 Dooro
Ta kutuub/Dhibrho eqhees. Ayidhdhale xutukta akah taxaye?
4 Mablol
Awwalim
Cusubam Mangum doorimtem
Kutuubuk addadde mablo edebbaa
Mablol inkoh ubul
Calidin Cabdalla
Gerhenta
Calidin Cabdalla
1 iggida kaltem (sugtem)

Gaab noh isho Istaz Axmadsaacad
Basak taa Dalta kinni madrasa takeya.

AHMED AHMADIN
Gerhenta
1 iggida kaltem (sugtem)

Taginalem mango gedda ni taseedefe. Xiyaw waacinalle cayne Saahot luqhahiya, dherh waqhte adde yushtuqulin. Sinni sorhaddde sorheenit yeyfeereyin.

Kiyah Saaho umbuka luqha balih luqha kinni, Laatin xuruuf lel galle balih tatneefece. Akah teekah inki Eretriyalle 6 luqha kinni Laatiinih taktubem.

Waanidde xabtem malto.

Gaaab noh isho Istaz Axmad Sacaad.

Axmad Daynixine
Gerhenta
Axmad Daynixine
1 iggida kaltem (sugtem)

Mangum basak ya caddos 👌💯⚘⚘⚘

Maxammad cali
Gerhenta
Maxammad cali
1 iggida kaltem (sugtem)

Afti gabbolle afcaado ko raxta salaamatta ku gufto .kataasih dalta balih kab ishsheh tanito naba farto kee mango marahi thummut akkinnexe mablo caddos kinam hi sabbatah ummanti adde yashaarako missila.

More News