Saahot Makaadoh Afti Rakhbe 2024

Saahot Makaadoh dhishshimteh iggida sugtek sarrah, “Erherhishshen ciyyo Izgimirhanta” yarhxin niyaako, doorot araxah Saahot Makaadoh Fanti Kanaddeh adooxa iggidi akah ossiimeh, Saahot Makaadolle barhsimte Saahot doodahi ciyyo akkii sugte. Tamaa ossiime adooxa iggidak sarrah lel Rakhbi yekkeh, cusub Fanti Kanaddi (Majlis) doorimoona kinni xagaradde tinem.

Ta maxaggarooko ugutak lel Rakhbe Yasqereebe Kanaddi yewciinih sinni ciyyo erherhishen. Rakhbi adde yakke lellec kee makaano doorimteh lel xiyaa nif kee nifih garayteh rakhbi akah yakkeekah xagara tewce. Rakhbe bisa makiiki lel cayda kee sugte table zuhya gantah aalih takko anqaraarab yekkeh yine.

Fantaako laakin, sheethan xayla kee camale wawok, umman maraako sirii andafo tekkeh; “Koroona Vayres -19” ak yarxin laxuu fanta rade. Ta vayresih umbuka caalam beelayitte. Xiyaw alle akkinnanille shiixaatah bakiten. Rabaako ractem carwadde alfiimen. Kallaaxi waytime. Ummanim alfimte. Cajab kinni!

Ta laxuuhi sababah sinni amaanatti care tedeem gantah mango mara kinon: Umbuka Saahot Makaadoh migacalle lel umbuka tenah janna kee raxma, ten-le marah lel imaan kee sabre duumunnak.

Ta laxuu tsaricih xiyaad xabem caafiyat dagna bisa akkekkah, caalamti maqhrixidde gantah diiror kinni yigdilem. Shuqhle sugusinnixe mari shuqhle geyoona mirhiicinnooni bisa akkekkah lel, shuqhle lii yine mari gantah shuqhli adde waanah, adde waqhaaqhacitan uma waqhti kinni tillaabem. Taye kee ta xibare le waqhaaqhacah lel xiyaw kallaxteh inkille takatto mirhiicinna.

Inkille yakattiinih rakhbe abaanam gade kee kooma tekke gedda, Yasqereerebe Kanadde aki dooro wagiyoona yinqissibin. Abayshimalle lel Saahot Makaadoh rakhbi ZOOM araxah yakko gaba beeten.

Yasqereerebe Kanaddi lel sinni gabooko, ta ZOOM araxah rakhbe abaanam umman tiyah  erherh kii yinemhi sabbatah, yasaadafo dhiicah iggidin andafof yookomiinih yeysherheerheginyaako, yascarhawna ciloh, rakhbedde yangalo le marah santo kee labcaadish hido orientation axayik ayyamishen. ZOOM akah yatneefeciiniikahi labcad bisa akkekkah lel, Yasqereerebe Kanadde abeenim, tamaa Internet daggoye kee deelale alle kin baarholle gantah, yangalo eeda mari angalekkah raacaanamko, ten dhicta Internet Qacbo (data) dhaamenyaako inkille gaxeenih inkikkeeko gaba akah yassagalliiniikah aben.

Taykinna lel “Kare kee lellec akah deecimekkah yamiitin” akah yaanaakah, tamaa maxaggorodde yine lellec bardag-ishiteh, adooxa iggidaako bukal anqaraarab akah yekke RAKHBI, Gimbot 17, 2024h, kasit saaca 9:00 Makkaatit looh, macna kee Makkoh erherhe.

Ta rakhbedde tengelem lel, xishmah deeco akah tekkeh ta rakhbedde yangalo yemeete gerha, xakukko yemeete Saahot Makaadoh zoobit, xakuk hinnim Saahot Makaadolle tinemko garo, Yasqereerebe Kanadde, kee Saahot Makaadoh Fanti Kanadde (Majlis) kii yinin.

Saahot Makaadoh masarrat disha erherh rakhbe Yallih waanih (Qur-aanah) faktem lel Xishma-le Shekh Maxammad-saalix Adam, Riyaadko kii yine. Ta Qur-aanah fakkite rakhbe ayseeseyi tinem lel, xishmale Cumar Shekh Idriis,Londonko kii yine. Xishma-le Cumar Idriis, ‘Unqac nagaadde temeetim?” tarhxe urhurh farto yoshshoobbek sarrah, Yasqereerebe Kanaddehi farto kab-isho caashir akah yomxoyem, amaa Yasqereerebe Kanaddehi manaboyta yakke xishma-le Cabdalla Xajji Axmaddiin, Riyaadko kii yine.

Xishma-le Cabdalla Xajji Axmaddiin ishi madaredde, tamaa inkoh ta rakhbedde tengelemik, unqac nagaad temeetiinim yerhxek sarrah, inkoh erherhaako kaafa fanah, bar kee lellecih “Tanne” arhxekkah,  adooxa iggidaako bukalle ta rakhbe asqereerebi suge ishi zoobit mangum cawwatoyshite.

Kataysheh lel xisshma-le Cabdalla Xajji Axmaddiin, ta lellec maadoona tillaabishen xawal kee yeseedefe andafof, bukaako ta rakhbi tayidhdha akah caawitemhi sabbab fidinih caddoyshe.

Abayshimalle lel, inkoh amaa arabah mece caashir duumuteh, niiroh ifolle xiyaa santishah, Saahot doodahi afaadadah santo takke dhintolle gaba beetoona amaanatishe.

Toyek sarrah katayteh madare toshshoobbem lel Saahot Makaadoh manaboyta yakke xishmale Suleyan Maxmuud kii yine. Bukaako lel umbuka Fanti Lujnah migacalle ta katayta farto yoshshoobbe:

“Bismillaah Al raxmaan alraxiim

Xishmale, sacul kee sacoola, xishmale ni gerha kee inkoh ta rakhbih zoobitik, “Bismillah” nerhxeyaako ninni rakhbe, Saahot Makaadohi rakhbe, erherhishaa nane.

Inkoh ta ni ummatah ashshinnannimidde xato kee sariigalla noh yaxaw, toomem noh yaymaaco kee ni ciyyodde noh yabaarako lel, Nabamko naba Rabbi dhaacimak aniyo.

Xishmale, sacul kee sacoola, inkoh ta rakhbehi zoobit,

Ishlaaminnant salaamtah sin arxisbishah, lacin salaamtah sin kabbaata gedda mango xeden yodde assaabbik kinni.

Katayshah lel: “Assalaamu calaykum waraxamatullahi wabarakaatuhu; unqac nagaadde noh temeetiinim! Ni akottä khayre abittoo” arhxiyuk, ishi mece gabah, mecaaniiko isheh kixinam  kee kaa farhi kinamalle ni santisho Nabamko naba Rabbidde dhaacima. Ni mece Rabbi lel dherhille nok miyane, ni dhaaco lel inkoh yaabbe.

Takkeeko kataysheh, yasqereerebe Kanadde, xishma-le Cabddalla Xajji Axmaddiin afadde ak haak, ta rakhbe yasqaraaraboona Gimbot 10, 2020ko erherthisheenih aykee ta kaafa tablin ifolle ni yayyaaciinindah, mango xawal kee curtayyoolih abaa sugen ciyyoh inne kee sinhi migacalle mangum ten cawwatoyshita. 

Ta rakhbehi nafaaca kee tayek sarrah yane wagro yaybulluwe madare, ta orbeenadde ni yoshshoobbinyah lel mangum ten cawwatoyshinna. 

Akah taarhigiiniikah, doodat bursaale tamattako ciloh, niiroh ciyyot dhinto kee angollat gerhgerh dhisha rakhbehi mawco yabloona, ni xiyaw mango hambereeroolih ilaalaa yanin.

 Amaye balih, umbuka xakuk ten-ten manaboytit kee barhsime kanadditlih abaa sugen ciyyo kee yuybulluyin sabreh mangum ten cawwatoyshita.

Saahot Makaadoh Fanti Kanaddi lel cilish amaana yooqhociinih, sinni araxko awcekkah, tayidhdhale iggidit cureenimih mangum ten cawwatoyshita.

Amaye balih xagarat baclaysheenit: “Tanne” arhxekkah maaxi yamaato mizgaaxishak yinin xagararah mangum ten cawwatoyshita. Inkoh abaa yinin mecaanih lel, mece jaza Yallaako akah tamfaddaw.

Xishma-le sacul kee sacoola, inkoh ta rakhbedde tengeleyak,

Baxxara iggidak basolle, tablin naba angolla, aabukiikoh tenebeya santisho kee naba mas-uuliya aaqhaco caashir yoh toxoynih tinin. Rummah lel naba caashir kii yine, ciyyo yakkeedo cilishii tine.

Ciyyo sahiil kii mitine, arax gantah keenan kii yine; laakin yoo kee yi zooba Yalladde cikkishinneh nine. Atin lel sinni gabooko sinni khibra, sinni dhic kee mango xindaalih sinneh litiinim noolih xazziilitteenih, kum mece kee sittal xabso tuybulluynimhi sabbatah, wuli gabooko lel amiitinnan ciyyodde tuybulluyin dhic kee ayqarih ta ni dooda farhshishsham alle nafittisheh, niiroh tamiitem alle naxiggire macrafa gugneh nane. 

Xishma-le sacul kee sacoola,

Ni bukalle sugussen imaan kee noh abten xatoh gaab noh isho! Mango xindaalih toxoynim  kee atin abten xatoh kinni, tamaa dhintot araxah ni tushshuqhucin ciyyo abno dhicnem.

Xishma-le sacul kee sacoola, ta lellec taariikhidde dhawrhumeh xussuumak maro kinni.

Abayshimalle: “Sariigallaalih ak nawce rakhbe noh yakkoo” arhxiyuk, race waqhteh asot kee sariigalla sinah duumutak!

Gaab yoh isho!”

Xishmale Cusmaan Adam lel Turkiyaako, tamaa umbuka caalamti nukurko ZOOM araxah ta rakhbedde yengele gerhahi migacalle: “Unqac tayim ni yuybulluwem” tarhxe xedenti canqara yoshshoobbe.  Xishmale Cusmaan Adam, “Doodat nabne kee Afaadad inkiddehi ciyyo kee sittiyahi curtayyoh bisa kinni yakko dhiicam” yerhxek sarrah, amaa arabah sariigalla le rakhbe duumute.

Toyek sarrah, amaa rakhbehi simbiloh barhsime margadde kee cadar yomoobbe. Amaa kab-yerhxe cadarko wulim lel masalan; xishma-le Xayaat Aboobakar kab-ishshem kii yine:

Nagaa asseeni koy yi lemo

Dooda lillah santishaa sugtemo

Sina kinnik ummanimhi amo

Afal arxiba khayri sin yaakamo

 Taxdiiriya kanadde noh arxiba

Makko guddussoona ta ni araba

Qeera kee lillah  abten tacaba

Cawatnah cafadnah noyyal naba

Nagaa asseeni  xaakok gerha

Ummanna rakha arxiba imbira

Samarah siloyshnok andharh xarha

Sugusnemid zatteyno bahteenim noh zirha

Kaxano feerisha samara ni daybi

8 iggidalle riish kin ta ni rakhbi

Tiya ak nekko cara nod waw nacabi

Kaymat xutukko feero dooda nagbi

Tundufule makaado afaadad tee casbi

Dik kee dulayyol zabactemhi teelishshe

Sorha golod tinem irhga sakkayishshe

Dherh xirhit kee golal ishi andhax maadishshe

Ni migac wac-yeh caalamal ifishe

Tay erherh kinni, arax abrha mimaado

Bohora tarishshem, katattasno kaado

Qin-ayinnixe digge abittok makaado

Amaana dagaagiino umman tiyak ni mido

Toyek sarrah, amaa rahkbi gerha meceetih sukuukuweenih, amaa rakhbeh umbuka xakukko temeetem, yasqereerebe Kanadde kee Fanti Kanadde amaa rakhbi maraba kin gondolle tillaaben.

Amaye lel 8 iggidaako bukalle akkii sugte ciyyoh addoodim yabliinih yafittishiinim kee amaa ciyyo akah tekke solaadi adde assemhi xisaab abaanam kii yine.

Amayimko ugutak lel Gondo Baka Kanaddehi manaboyta yakke xishma le Cabdulraxiim Al-amiin tamaa akkii sugte ciyyoh addoodim (Taqhriir al-adabi) fidinih kab-ishe. Xishmale Cabdulraxiim kab-ishe addoodimidde, Saahot Makaado erhedhdhe gedda oobishshe bursaalel kee amaa bursaalel yamattako yewce xagarar, amaa xagarar abittodde aso ciloh lel dhishshiime makaatibidde fidinih caddos yoxoye.

Xishma-le Cabdulraxiim Al-amiin, tamaa Saahot Makaado oobishsheh, alle adii sugte araxah, ishi bursaalel taatukemko, adda kee irooko yumbulluwe andafof kee, aaginah ni doodah inkettiino kee lillaageh ta andafof yifshilem xusekkah mitillaabinna.

Toyek sarrah tekette arabah tamaa kab-yerhxe addoodimti sabbatah lon esseror kee mabloluh caashir fakkite. Xiyaw mablol kee esseror waqhte beyemhi sabbatah lel kasit saaca 9:00  Makkaati looh erherheh aykee barti 1:00 fanah suge rakhbeeko afti lellec sariigallah bakite.

Lellec 18, Cindhasambatti kaso lel amaa xagara balih rakhbeeko malammit lellec kasit 9:00 Makkaati looh Qur-aanah xishmale Shekh Maxammad-Saalix Adam erherhishe.

Toyek sarrah, tamaa afti bar gommiimekkah race akkii sugte ciyyot gondohi addoodimko erherhisheenih, umbuka arabah essero kee gaxsohi caashir katattayshen. Amaa kab-yerhxe ciyyot addoodim lel arabat dhawah tillaabe kee raace yakko alle tinemhi sabbatah, umbuka Araballe ta katayta essero kab-terhxeh tine.  “Ta akkii sugte ciyyot gondohi addoodim tillaabo, hido raaco?” tarhxe essero kii tine.

YOO hido MAALE arhxik lel umbuka araba sinni dhaw alle yoxoyin. Amaa mawco lel akkanih ZOOM araxah tumbulluweh, tamaa tillabte ciyyot gondoh addoodim, ten yeyleggemhi tuumarah 92% ‘Tillaabo” yerhxiinih tillaabishen.

Takkeeko katayteh kab-terhxem lel  tamaa ciyyo adde akkii tine solaadih addoodim (taqhriir al-maali) kii yine.

Saahot Makaadoh araxah 8 iggidih fanalle solaadiiko tekettem, amaa tekettem lel ayimidde assem iggida-iggidah kab-terhxe. Saahot Makaadot araxah ciyyodde asse solaadi adooxa araxko tekettem kii tine. Amaye lel

1. Tabarruc (Sanduq xato)
2. Zoobini solaadi (Ishtiraakaat)
3. Iggidaako adooxa gedda takattem: [Ifthaar Saayim, Zakaat Alfithir, Adaaxi (Cafrat solaadi)] kii tine.

Tamaa iggida-iggidah inkoh 8 iggidahi ciyyodde asse solaadih addoodim abayshime gedda lel, amaa arabah  essero kee gaxsoh caashir fakkite. Ummanti essere esseroh gaxso geyek sarrah lel amaa kab-yerhxe addoodim Tillaabishe kee raacishe yakkiinim kii yine. 98% lel: “Kab-yerhxe adoodimih nelegge” yerhxinyaako tillaabishen.

Inkoh ta lamma addoodim tillaabek sarrah, ractem tamaa suge Fanti Kanaddi sinni caraako oobaanam kii yine. Saahot Makaadoh Fanti Kanaddehi manaboytah suge Xishma-le Suleyman Maxmuud lel, umbuka ishi zoobahi migacalle ed sugen caraako oobaa yaniinim yoshshoobbeh, usun inkoh sinni caraako oobeenik sarrah, yasqereerebe kanadde sekretaariyaati cara tibbirhe.

Toyek sarrah, kab-terhxem lel tamaa yamiite ibre Saahot Makaadolle akah yadawna lon dhintodde mabbalowaanam kii yine. Ta dhinto lel tamaa tillaabe iggidit ciyyo alle sugte dhinto tekkeh, amaa ciyyo abaa sugte Fanti Kanadde kee xakukko beyen mabloluh Yasqereerebe Kanadde yeymemeciinih kab-ishen dhinto kii tine.

Ta Angollat migac “Saahot Makaado” yarhxeya gantah ak raacekkah lel, adde mabbaloyinnixoonim miraacinna. Masalan, sittiya alle wayen gondod yinniyemko dooro alle abak, sittiya alle geyeenim lel tillaabishak lamma lellec “Guba-agana” arhxii bukalle ak sugen.

Abayshimalle, cusub dhinto cusub ibreh takkeya yiysibitiinih, ta kataa fartot kee amaanaalih ak yewcin:

1. Ni angollah addadde, akkinnan mablot barhsa yakko sittiyahi wayto teseedefemko; ummanim wagare kee sittal xabsoh bakitto eedda.
2. Akkinnan waqhaaqhac geytima gedda Fanti Kanade yabliinih, tenko mango marahi mablo tekkemille abayshima eeda.

3. Doodat afaadad osito ciloh, saymara kee cindhamasot gondoh xagararah macalso kee yashshe caashir akah yamxawo eedda.

4. ⁠Saahot Makaadoh Fanti Maanafo London yakkoo. Amaye lel Saahot Makaadoh cusub arux faktam kee aki caashir ziyaadishsham kinamhi sabbatah.

5. ⁠Tamaa Arabaako niiroh takko le ciyyodde yomxoye  mablol kee amaana yoobbiinik sarrah, Gondo Abayisha Kanadde,  tamaa yamiite ibredde tayim inkoh abittodde ashishoona kinoonim duhsuusen.

6. Saahot luqha Google Translate balih kin aruxulle Internet araxah akah saytaakah kee Saahot Afhi Maskaaka (Saho Corpus) akah tadeededeekah xati yakko kee iro kee addah khidma takko gaba beeten.

Abayshimat lellec lel inkoh cusub dhinto yiysibitiinih, ta xussuumaa sugte wasiya, kab-isheenik sarrah, yamiite ibre santishole fanti kanaddehi doorodde sayen.

Amaa sekretaariya rakhbe santishsheh lel, amaa arabaako Saahot Makaadoh cusub Fanti Kanaddeh, 37 xiyawtiya kee sugus yakke 2 xiyawto sittiyadde  39 xiyawtiya dooren.

Usun lel:

Tayek basoh Fanti Kanaddi sinni ciyyo barhisheenih miyaniini, laakin, manaboyta, Malamma kee Kattaaba/sekretaariya yeyyeeciinih yanin. Usun lel: Suleymaan Maxmuud – Manaboyta, Cabdu Shariif – Malamma, Sanaa Maxammad Nuur lel – kattaabah yewciinih yanin.

Ta fanti kanaddeh doorimeenih yane mari lel 3 iggidah Saahot Makaado santishoona kinoonim timidhdhigeh tane.

Aki ginah lel inkoh Fanti Kanaddehi ciyyot Makaatib yawce gedda, ten-ten ciyyoolih sin naysharhaarhago kinom ta saadifille sin duhsusno farhna.

Abayshimalle inkoh ummanna bakittek sarrah, Sekretaariyaati Kanaddih manaboyta yakke, xishma le Yaxya Thaahir,  gamooko ishi caafiyat gondoh sabbatah rakhbi abayshimal angalinnexe, yasqereerebe kanaddehi manaboyta yakke xishamale Us. Cabdalla Axmaddiin migacalle gomnan canqara yoshshoobbeh, Yasqereerebe Kanadde  aben tacab  kee xawalah: “Tanne” arhxekkah, yooqhocin mas-uuliya ta nable sariigalla gudduuseenimih mangum ten yossokoote.

Ta ginah lel, lellec 17 erherheh adooxa lellecille bisa abayshima eedak yine rakhbi, 5 lellecille hirgiimeh, abayshimalle sariigallah gommiime.

Saahot Makaado, Afeededii tafaadadoo

Gaab noh isho!

Saahot Makaadoh Masxassa kee Idhdhoh Maktab.

[Tuktubeh kab-ishshem Axmadsacad Maxammad]