Luqha, cayda, dalta kee amaa tee tatneefece xiyawahi zacabah waqhteeko waqhtelle anabii tadiye. Yakko kiyah ed nane waqhtedde, luqhat afaadad kee dhawurho andafishosho dhictah iggidamko magnum tane. Maxko maxalle anabih adii yane teknolojji luqha tallayyo takale yakko dhiicam nifhimemko, ninni gabooko aye abno nol tanem naarhago dhicna.
Ta maxko maxalle axeewii tane caalamalle, ninni luqha naynabo kee dhawurhno ni xattamko wulim kitaabinna (literature) kinni. Kitaabinnat araxah, luqha dhawrhumta busa akkekkah tafaddano gantah dhicta.
Ninni luqha dhawurhneh nayfaddano dhicnemko lel, geyto kee irhga le, aki maraalih lel tammaakamo dhicta dooda nakko dhicna. Amaye busa akkekkah, ishi iyyaytiino, sugte, cayda kee luqhah cafadda, xishma le dooda yakkeedo nakko dhicna.
1. Miyattiino kee Luqhat Dhawurho
Luqha kee cayda sittad tumudhdhuwem kinni. Luqha mujtamacti dalta, qeema kee sugtehi zifo kinni. Addoodim le dalta, ijooko ijolle thabcanthabta qeema, amaye balih fidin sugte le doodahi zifi lel mango ifo letiya yakke. Ishi dalta, qeema kee sugte dhawudhdha doodahi zifohi ifi lel umman gedda iffowaa mara.
Luqha teleyyemko, sugte kee caada eelih talayye. Luqha ak telleyye dooda, ishi dalta daalishsho yakko ishi cayda warresso waqhaaqhacitta. Taye takkemko lel kitaabinna (literature) naba gide digirto dhicta. Kitaabinna luqha, cayda kee doodat dalta tayqhuce doonik kinni.
‘Tinen tine’ yeeni, afti dalta (oral history) kee margadde ijooko ijolle kitaabinnat araxah tillallabta. Kitaabinna lel, luqhah ginnimta, amaa kitaabinnah addoodim kee dhibrhi lel amaa akah yankuttube luqhadde cikkishita.
Dalta yakko cadar hido aki kitaabinnat cayna, luqhat dhawurhodde mango xato leya. Qalbi raxot, cadar, tillabtem kataabah defeesaanam luqha dhawurhumto busa akkekkah tafaddano yakkeedo xata.
2. Luqhat Urusnan Kitaabinnat Araxah
Ta kaado ed nane waqhte kee Saahot luqha ed tane buhul macalsinnemko, kitabbinna nayfaadado nol tanem ayidhdha fanah ni farhshishsham noh tamballawo dhicta. Cadaareenit sinni cadar maabakot luqhah yaktaboona, amaa cadarti dhibrho lel maabakot canqarah ginoona ten aydukumusno nol tane. Qalbi raxot yakko dalta yaktubiinim, Saahot afah walaa labcaadimtem akke wayto kiyah, gadah lel cindha maso labcaadoona uguugusno missila. Gadah dullayoh umbuka caalamti nukurulle faax-teh tane sacul, sinni luqha yaylayyiinimko busa akkekkah, aki maraalih yaysharhaarhagoona, kataabah defeytem ten farhshishsha.
Maargadde (Quna) lel luqhat dhawurho kee ayfaddanad naba gide leya. Sugteh abna horra yakko amayeh iggidam busa akkekkah, waqhti baahe muziqqa yakkeedo ninni nafaacadde ashishno nol tane. Waqhteelih yadiye, maabakot canquruh ginniime, cayda, sugte kee miyattiino zifisha qunan aboona, Saahot margadisheenit, dik kee dullayolle xatno kee aydukumusno nol tane.
Tacandhaw tanabo, aymangada lel luqhat dhaurho kee afaadadad mango xato leya. Cadar kee margadde urhurh canqararah tankuttubem yakke gedda, aymangada lel, luqhat atnaafac yakko, waani (zirhi) aaginah yakkem taybulluwe. Qalbi raxot kee daltaako aganalle, aymangada, luqhat addoodim, cirhe, fidaane, amaye balih dhaw (tone) leya. Tayim lel inki luqha aaginah tankuttubem bisa akkekkah aagina le dhaw kee beeno lem tasxasse. Saahot luqha dhawurhumto kee tafaddano yekkemko, aymangadat araxah abno nok racteh tanem magum kinni.
3. Luqhat Nabne kee Cijaajinna
Luqha, aki gondod balih waqhteelih tadawo farhshishsha. Kitaabinna lel, luqha waqhteelih taritto ta katayta araxah xattiimo dhiica.
- Neologisms: Macnah cusub canqur kee marhxox yasinnifiinim (cijaajaanam). Taye lel mangole gedda, daltad, aymangadad yakko aki kitaabinnat caydahi araxah takke.
- Tarjama: Aki luqhah yunkuttube kitob yakko dalta, sinni luqhalle yaydadabbiinim (yaturjumiinim), luqhat afaadad kee canqurti gaddad naba gide leya. Amaye busa akkekkah, aki marih cayda, sugte kee daltahi fahaamadde mago xato leya.
Arure
Kitaabinna, luqhat dhawurho kee afaadadad naba gide leya. Luqhat nabne kee xifzedde naba gide lem neerhegeh, umman gedda soolinnaxa tsoomacti abno nol tane. Cadaareenit, yaktube mara, daalisheenit, amaye balih qannisheenit lel aydukumusnoo. Ni luqha waqhti baahe teknolojjiilih naysharharhago ciloh, cijaajinnat araxah akah tafiddineekah abnoo. Daalisheenit, yaktube mara, cadaareenit kee margadisheenit (qannishseenit) aydukumuse waynemko, ten ciyyo cawate waynemko, ten xarkake kee tsoomactih lel xishma axaye waynemko, Saahot luqha tama ‘tinem tine’ tekke Akkadian (Mesopotamia), Hittite (Anatolia, Turkey) ara… balih talayyo kinni.
Gaab yoh isho,
sin sacal,
Cabdu Ismaaciil
Gaab noh isho ustaz kee kaa zoobak.
Gaab noh isho ni sacal Cabdu Ismaaciil. Ishi gabat agle noh dhuguugulus