Saahot Maskaakahi Ciyyo Macna kee Makkoh Erhedhdhe

“Farhi tinniyemko arax yane (if there is a will, there is a way)” yarhxe Ingiliiz missila kee “Ilaale tiyah laye taarure” yarhxe Saahot Missila mangum xiyaa xunsuusan. Amaye lel, farhi teelleh, niya cidekkah, abta xawalhi bukadde sabreelih ilaltemko, dhiiciminnixem hido minaam balih kii tinem  gantah, Yalli “Takkoo!” ak arhxinnan gedda takko dhictam mudhdhug kinni. Amaa soono balih kii tinemko yanelle timbiddilemko misaal nable gedda lel, Thiqqimti 30, 2022h, Naba Sambatah, Saahot Afhi Maskaakahi Ciyyoh Simbilo (Saho Language Corpus Project) macna kee makkoh Londonulle tekkeya misaalah beyno dhicna. Ta lellec lel Saahot Luqhahi afaadadadti taariikhidde naba care yibbirheh xussuumak maro le lellec kinni, lellec 30/10/2022. 

Takkeeko erherhisheh, ta ciyyoh eenishnan simbilo (xafla) aagina kii tinem sinah wagroysho kiyok, shaahi yakko buun tissiqhirribiinih, mecelle defeytenyaako gasolle cikkishitteenih cilaagih yi katattaanta. Qiraa-alle lel mabbaahasina! Enjoy it!

Thiqqhimti 30, 2022h, Naba Sambatah kasit saaca lammaah akottat addaraash fakkiteh, inkoh addaako cuzub ginah waqhti baahem kee caydat nuwaah bilciteh militek saarrah, xiyaw sinni miimaralle yemeetiinih, saaca adoxko sinni-sinni cara yabbarhoona erherhishen. Ta lellecidde, Yalli nabik ni naba gerhenti, Dr Jaamac Musse Jaamac dherh wakaleeko amiiti yinemhi sabbatah, usuk noh yamiitendah, dhayekke kee dherhikkeeko ta saadiifidde yangalo yemeete marah, dhamxin muziqqa caadatiya aabbik, dagum haasawak sugeenik sarrah, akkanih maqharibti salaat ni mataremhi sabbatah, akotta salaatko sarralle erhedhdhe. Erherhak lel ta naba taariikh lellec Shekh Maxammadsaciid Ibraahim Yallih waanih (Qur-aanah) noh erherhishen.

Toyek sarrah, margadisheena Axmad Xammuudi ‘Arxibaye!’ arhxik margadisha margaddelle qarshit balih agaagitta shuumah iggidin cindha-maso, jarudulle le qimits-ayik, kaburuh lel dim-ayik bardag-ishiteenih akottat addaraash cimboobah yiymingidin. Usun lel: 1. Axmad Cumar (Saddaam), 2. Shifa Cusman 3. Saalix Maxammad (Saliho Saliko) 4. Maxammad Cali 5. Saalix Ibraahim (Qurrub) kee 6. Maxammad Cumar Kurhe kii yinin. “Carha ni teymeecinki, carha micii mara, gaab noh isho” ak arhxinuk, umbuka ni doodah migacalle mangum ten cawwatoyshinna. 

Toyek sarrah kab-terhxem lel, “Unqac Nagaadde Temeetiinim!” tarhxe farto kii tine. Amaa arxibishnan farto kab-ishshem lel Ust. Axmadsacad (tayim aktubii yane tiya) yekkeh, amaa fartoh dhibrhi ta gina kii yine:

Xishma-le ni gerha, xishma-le daybitti zoobit cindha tiya naba tiyah, Xishma-le sacul kee sacoola,  dhayekke kee dherhikkeeko, Saahot Afhi Maskaakat Ciyyohi Eenishnan simbilodde noolih tangaloona, sinni maxada guri gabadde hayteenih, sinah abne deecolle kaafa talle noh geytimteenimih, umbuka ta ciyyo taginah sariigalle gufteh abittodde asso, bar kee lellecih yukhdume yasqereerebe kanaddehi migaccalle: “Gaab noh isho!” sinak arhxe gedda, mango xeden kee cafad yodde assaabbik kinni. Inkoh lel unqac nagaadde noh temeetiinim! Fertoh lel ni gerhenta xishma-le Dr Jaamac Musse Jaamacah, “Unqac nagadde noh temeetem!” ak arhxem farha!

 Xishma-le sacul kee sacoola, ta kaafa talle erherhishno akah neketteh nanino naba ciyyo, dago iggidit caazalle gaxneh nublemko, soonoh nablo gantah dhiice wayak ninino ciyyo kinni. “Macwan male Yalli mirhafa” akah yaanaakah laakin, Yalla kee ged baahe teknolojjiiti barkatah, ni waani galleelih agaagitto afti taro nifille takkishsheh, gubaako ededidde tibbirheh tane. Ta eded-hi bukalle tawco lel umbuka noohi gabat agle fadhdho kinni. Yallih rigidille, ta soono kii tine ciyyo, yanelle yiybiddile xishma-le Dr Jaamac, kee inkoh ta ciyyo erherhih noolih erherhishshe makaabun:  Moreno Vergari, Roberta Vergari, Professor Giogio Banti mangum ten cawwatoyshita.

Kaafit lellec abittodde aso, bar kee lellecih tukhdumeh, sinneh loonimko inkim suumutekkah, sinni waqhte, jubba kee gabah xattiimeenih inkoh loonimih gaba tessegelle ni saculuk, Londonti xak hi Saahot Makaadoh kanadde (Cabdalla Jaabir, Cumar Ibrahim, Cumar Idriis, Maxammedsaciid Sunabara) kee aki ni sacul: Adam Cuthan, Axmaddiin Suleymaan, Axmaddiin Cusmaan, Axmad Suleman, Cali Axmad Sokkari, Mukhtaar Maxammad Xasan, Ismaaccil Xammado,  Cabdulqaadir Cabdulraxmaan,  Cumar Kurhe,  Siraaj Adam, Maxammadsaalix Ibraahim, Ibraahim Xajji Axmad, Muusa Cumar, Xuseen Xajji Cabdalla kee inkoh talle migoc ak xuse wayne sacul kee sacoolak, “Inketta hinnim gaab noh isho” ak narhxe. Fertoh lel inkoh ta ciyyolle tewcemhi abrhaako ziiyaada noh dhiinishe xishma-le Cumar Kurhe, umbuka ni doodah migacalle mangum kaa cawwatoyshinna. 

Amayehi osah lel, yangaloona gurra wayen gedda sinni nuwaa dhirhiite xishma-le Maryam Shifa kee Faathuma Ibraahim, sinni caydat nuwaa, folo kee tamuccubem baaheenih akottat addaraash addaako bilcishsheh mishshe sayto ni sacul: Jamiila Ismaacil, Nicma Adam kee Siciida Cumar mangum ten cawwatoyshinna. Fertoh lel xishma-le Jamiila Ismaacil, Dr Jaamacti xishma kee jabareh abteh bahte tortah mangum tee cawwatoyshinna.  

Abayshimalle, xishma-le Daawit Gebreyeesus, ishi waqhte xararisheh, ishi kaameeraalih erherhaako abayshima fanah noolih sugeh, carha mece ciyyo noh abemih mangum kaa cawwatoyshinna.  

Arxibishnan fartok sarrah  kab-terhxe xagara lel xishma-le Axmad Seleeman kab-ishe tiyä tekkeh, tee magaro lel: ‘Kalxaako Saahot Xuruuf akah Yefeededeekah: Urhurh Caddos Saahot Afhi Maskaakahi Ciyyo Caalamti Darajah Mizgaaxisho-le Marahi Sabbatah (Historical Insight into the Evolution of the Saho Alphabets: Concise Update on SLCP Teams Globally)’ tarhxe tiyä kii tine. 

Xishma-le Axmad Seleeman, ishi madaredde, akkinnan luqha ankuttube waytemko, talawo dhictam kee Saahot luqha tunkuuttubeh hido isheh tubbuxute xuruuf suguse waytaado kaafa akah nekeeketteh nanino ciyyoh akatte mirhaarhiniom xunsuuse. Saahot luqha barhsimte kataabat caynah (Masalan, Giciiz, Carabi kee Laatiinih) tankattabo dherh muddaako akkii suge xawal soomaamek sarrah, ta kaado yane xuruuf (alphabets) kee kataabat nizaam (orthography) sawrat waqhtedde, 1983 ko sarrah yefeededeh abayshimat cirhe yibbirhem xunsuusek sarrah, Saahot Luqhahi zan aboona lixa xiyawto yeyyeeciiinim xunsuuse. Usun lel. 1. Ibraahim Maxammad Cali 2. Tsacdiya Ramadan 3. Jumca Maxammad 4. Tesfa-Alem Gebru (Shahiid) 5. Cabdu Maxammad 6. Muna Saalix yekkiinih sarrah Saalix Ismaacil (shahiid) kee Musgun Aseffaw kii yinin. Afti kitaab Saahot Afah yewcem lel 1985h kii yine. Amayeko taahe lel mangum tekkeh tanem kee, Saahot afah madrasa gantah akah fakkitteh, 1-8ya false fanah yadrusiinim kee kaafa ni luqhalle mango ciyyo akkii tanem kee niiroh lel mango ciyyo takko kinamah fidin caddos yoxoye.

Xishma-le Axmad Seleeman, kaa mihra gantah Angollat gerhgerh hi fayishnan (Organisational Consultancy) kinamhi sabbatah, Saahot Afhi Maskaakat asxadaadar kee mizgaaxishnan akah yakko dhiica aruxko wulimidde waanishek sarrah, umman diikaako barhsime dhic-le mari adde yangalin barhsime kanaddit, yewceh yanem kee yawco kinam duhsuuse.

Katayteh kab-terhxe xagara lel, inkoh ilaala sugneya xishma-le Dr Jaamac Musse Jamac kab-isheya kii tine. Tee magaro lel:- ‘Saahoh Cuzub Cijaajinna akah amiiiti tane: Maskaakat Afhi Xabale kee Dhibrhodde Cikite Waanit Labcad (Innovations on the Way for the Saho: Corpus Linguistics and Data-driven Language Learning)’ tarhxe tiyä kii tine. Ta kaa madarehi magaro akah tasxasseekah, Saahot luqhah cusub cijaajinna kee afaadad akah amiiti yanem kee niiroh ta Maskaakat araxah tekette waaniiko, labcad kee diraasa takko dhictam amaye balih, Saaho tamaa rabtem hido rabi mashshiisha luqhaat hi hoorko tewceh, yane luqhaat hi hoorudde sayak tanem caddoyshe. Dr. Jaamac: “Yamaato le waqhti kaado adde nane waqhteeko uma” yerhxek sarrah, kaafa yane waqhte kee tane teknolojjiilih andheeberhinnixe luqhaat urhurh waqhtelle yalawo kinam asuuse. 

Saahot Afhi (luqhat) Maskaaka (Saho Language Corpus)ti ciyyo kado erherhaa tanemhi sabbatah, ummanti gaba adde yassagallo duhsuusek sarrah, ummanti gaba akah yassagallo dhiica arux fakkito kinam caddoyshe. Dr Jaamac kab-isheh yine xagara, tayek basoh abaa suge caddosko mangum adde tinemhi sabbatah, talle amaye gabbaacaanam mifarhshihshah yakko kinni.

Dr. Jamac kab-ishe waraqhatadde, Soomaal Afah, malaxina miliyoonko (7,000,000) bukalle yakke canqur yendhebeebesheh/yemweesebeh (tagged yekkeh) yanem kee Afriiqhiyaati darajah Canuqrti Maskaakah Soomaal luqha afti daraja tibbirheh tanem yesxessek sarrah, ta ciyyo Saahot luqhalle erhedhdhem dhayih kinni hanik, tayek basoh bool shixtiya (100,000)ko bukalle yakke canqur Saahot Afah yendhebeebesheh (yewmeesebeh) yanem caddoyshe. Saaho lel Kushitikti luqhaatko Maskaakat afaadadah Soomaal sarralle malammit cara tibbirheh tanem caddoyshe.

Kaado Maskaakat Adda (Corpus Interface) Saahot asxossa abitto ciloh, Soomaal kee Ingiliizko Saaholle aydadabbik, addat dago aymociya racteh taneya yaskimiliinim kee barhsimte diikaako mango mari gaba adde yassagalloona kinoonimhi sabbatah, naggosnan (security) table ciyyo kee ummanti yatnaafacole Application (APP) ciyyodde ashishaanam racteh tane. Amaye lel ta dhaye maxadde abayshimteh ciyyo erhedhdho kinam caddoyshe.

Takkeeko ractem viidiiyoh Saahot Makaadoh YouTube araxalle kab-yarhxo kinamhi sabbatah, amalle katattaytoona dhictan.

Amayek sarrah kab-terhxe xagara, Saahot Maskaakahi Bursaale kee Akah Erhedhdheekah (Scope and Background of the Saho Langauge Corpus) tarhxe xagara kii tine. Ta xagara kab-ishshem, yoyya Axmadsacad kinni. Ta katayta esseroh lel erhedhdha:

1. Saahot Afhi Maskaaka aymih fadhdhishimte? Tee bursaale ayim kinni?

T a esseero nadabbo caazalle dagum sin adabbio kiyo. Anu umman gedda inneh inni nabse essera essero liyo. Amaa tiyä lel, “Ta oddooniyalle Saaho waanisha maraako inkettak bisa raaceh akkeedo ayim yodde assaabbe dhadhdhe?” arhxeh zibodde waanish.  Ta essero ummanti ishi nabse essero missil essero kinni?  Amaye lel: “Luqha telee hido rabte” yarhxin gedda, akah waanisha mari anniye wayan gedda kinni.

Luqha akah talayem mango sabab yakke gedda, amayeko wulim:-

1. Dulayyo (migration) – dik xabtah tadiye gedda
2. Malammit luqha labcaada gedda (Bilingualism)– Malammit luqha, fertoh mango mari yatneefecin luqha labcaddemko ishim xabta.
3. Cayda Beelaa (Cultural domination/invasion) – Mango marih cayda ku dhuunta gedda.
4. Doolat dhebebberhta luqhat gabolle (Language policy of the government) –  Doola luqhat bukalle leya mablo taamee gedda.
5. Camazah (National disaster) – saadifih akkinnan camazah luqhat wannun yayin gedda:

Ta luqha akah talaye arux caddoysho icikkinek sarrah, Luqhat rabi careeko erhedhdham kee Masalan, bukaako nublemko, “Saaho Londonulle mece geddaako rabteh tanem” xiyaa duhsuuso icikkine.  Amaye lel cindha mari Saaho miyaabbiini, dhaltoyya raban max lel Saaho tenlih rabto kinamhi sabbatah kinni. Kaado abaa nane ciyyo lel ta luqha gargerno ciloh kinni. Masalan Saahot Afhi Maskaaka akah fadhdhishimtam hido lel “Tee bursaale ayim kinni?” esseroh ta kataa caddos yomxoyeh yine:

1. Saahot luqha tamaa teleeh alayi tane luqhaatadde loyyimtamko, rabaako gargerno ciloh kinni.
2. Saahot luqha dhawrhumuto kee tafaadado.
3. Saahot luqha waqhteelih tommookomeh, tee yatneefece mari macna kee makkoh tee yatnaafacoona akah dhiican maysaalaxit yafaadado ciloh.
4. Interneet kalolulle akkanih takke tarjama, masalan Google Translate kee aki geyshisheenitti aruxulle akkanih takke tarjama, amaye balih dhawko kataaballe, kataabaako lel dhawalle tandadabbo akah dhicta arux abaanam.
5. Niiroh Saahot sabbatah idhdho kee xabale abo farha marah maanafo tekkeh, fertoh Qaamuus kee aki kitob yaktabo farha marah naba idhdhiteena takko ciloh, kee ara…

2.    Saahot Maskaaka Aaginah Erhedhdhe?

Ta esseroh yomxoye caddos lel tagina kii yine:-

Dr Jaamac ishi Doktoora abak yine gedda, Professor Giorgio Banti kaa santisheena kii yinemhi sabbatah, Banti lel tawlaako inkidde noolih Saahot luqhalle yashtuqhulemhi sabbatah, Dr Jaamac Soomaal Afah, 7,000,000 canqurko le naba Maskaaka abeh yanem naarhago dhicne. Waacinat farto kee talafuunuh sittiya geyak sugnek sarrah, lellec 22/11/2021h nif kee nifih erherhih Londonulle sittiya geyne. Takkeeko lel tamaa Soomaal luqhalle tekkeh tane ciyyo Saaholle gantah akah takkeekah inkidde nashtaqhalo gaba benne. Dr Jaamac lel ishi dhic suumutekkah isheh dhiicam noh abo kinamah xarfe yoh saye.

Tayek sarrah, ummanti ishi-ishi cari ciyyo nok beyeh, waacinaako inkidde ashtuqhulii sugnek sarrah, ni malammit akotta,  xishmale Jama Musse Jama, Giorgio Banti, Tirsit Yetbarekh kee aki mari adde yengelinya  lellec 15/05/2022  Zoom araxah abne. Amayek sarrah lel Londonulle mango marak adde tengelin caddosti akotta, lellec 22/10/2022h tekkeh tine. 

Addis Ababaati Jaamicaalle 21-yarhxe: ‘International Conference of Ethiopian Studies: Persistence and Resilience in Ethiopian Studies: Global Context and Domestic Developments (Caalamti Darajah Itobbiyaati Zacabah Yakke Xabalehi Rakhbi; Dhuguugulusnan kee Curtayyo Itobbiyahi Zacabah Yakke Xabaledde: Caalamti Gondo kee Dikti Addahi Afaadad)’  tarhxe eterohi gerille, lellec 28/09/2022 – 01/09/2022h xishmale Dr Jaamac Luqhat Maskaakahi zacabah adda fidin waraqhat kab alle ishe yekkeh yine rakhbedde, inni zoobaalih, xishmale Moreno Vergari kee xishmale Roberta Zaagoolih, angalo caashir geyeh ine. Dr Jaamac ta ciyyo Saaho kee Soomaalko tillabteh aki ayrommaaxat sarxahi Kushitkti luqhaatalle gantah tamfaddago dhictam adde caddoyshe saadif yakkeedo kii yine. 

Amakkeeko katayteh kab-terhxe xagara, lel esseror kee gaxso tablem kii tine. Kab-yerhxe esserorulle  lel ten-ten cayna balih gaxso akah tomxoye. Abayshimalle, lel yamsaalo farhe marak inkidde nimsiileh, akotta sariigallah gomne. 

Amaa akottalle tekkem kee yerhxiinim inkoh talle kataabah kab-ishno mirhiicinomuh, nolle tabbirhiinimko sin esseritak, viidiyoh kab alle yarhxe Saahot Makaadoh YouTube araxalle ni katattaanta.

Ta kutuubudde akkinnan gadma, gonna kee gaafa tinniyemko, yi cagab kinni. Anu lel akah esserima.

Bukaako litin mablo, cadale kee osat masxassa tamaa MABLOL ti caradde noh xabanta.

Gaan yoh isho!

sin sacal

Axmadsacad Maxammad