‘Missili Waanit Darasat’ akah yarhxiiniikah, ni abbub kee ni inon, sinni mablo kee sinni wakaliiko lii yinin irhga kee macalso, urhurh waanih, hido missilah kinni caddoyshaa yiniinim. Amaa missili lel ‘Hebeli yerhxem kinni’, hido ‘Hekeli yerhxem kinni’ narhxo waynemih, Saahot missila kinam kee kaafa gantah abittoh nable xikma kin zirho kinam ummantiyaako sucuttam maki. ‘Ku zoobayti yelleezeemko amo arhurhsut’ yerhxiinim lel tamaa ku zoobayti abem inkoh abto waytemih garo akko ab hido dagum akko ab…icikkin..yarhxin farto le missila kinni.
Saahot Makaado erherhekkah barhsime diikakalle geytimta Saaho, dulayyolle, sinni luqha, sinni cayda kee sinni sugte dhawrhoona kee katayta ijolle tillallaabishoona ciloh, umman mari sinni-sinni wakalille daybit dhisheenih inkoh inkidde lon gondo inkidde baclayshitaa sugeenim, inkoh naarhigem kinni. Kaafa yane 
geyshisheenit, daggowe kee deelale kii yinemhi sabbatah lel mudhdhug kin wakalille deesimeh suge xawal, kaafa amaa deesot goleeni fakkiteh yefeedede barhsime geyshisheenitti araxah umbuka caalamti garballe geytimta Saaho sahiilih sitta geyoona kee inkidde loonim inkidde abitoona naba caashir geytimeh yane. Taginale gondo kinni lel, ‘Ku zoobayti yelleezeemko amo arhurhsut’ xiyaa ishishsham. Amaye lel ummanti isheh dhiicam adde abo missil caashir geytimeh yanemhi sabbatah kinni.
Saahot Makaadoh angolla (munazzama) dhishshimtem lel waqhti baaheh yane yefeedede geyshisheenit tetneefeceh umbuka caalamalle geytimta Saahoh silaalo kee santo takko kee, tamaa awwalah umman mari sinni wakalille abaa sugen ciyyo fantattoyishsheh, Saahot luqha, cayda, sugte kee labcad tayfaadado kee Saahot inkettiino taytararo, amaye balih Saahot taariikh kutuubuh sigishsho yarhxin bursaaleeko kinni.
Ta bursaalel yamattako dhiicam lel ta guba tillaab-neh adde waanishino lino, ‘Ni sugtih daribille, inkiino ni bursaale’ tarhxe eteroh rigidille, Suwiidinille yekke Saahot Mahrajaan kee aki sitta akah geyan aruxuh yakko dhiica. Mahrajaan abaanam Saahot Makaadoh abayshimat bursaakle maki. Yakko kibah, cokkah hido wareh sitta aabbii kee waacinaako sitta able kee sitta aabbe akki tine xiyaw sitta akah geyan caashir abaanam, fertoh cindha-maso sittaalih yaysherheerhegiinim kee, sacoolinno kee inkoh-lino ten labcaadishaanam Saahot Makaadoh bursaaleeko wulitiya kinni. Taye akah takko dhicta aruxko wuliti lel akah nerhxeekah mahrajaan yakkeh geytima.
Naxaasit 16-18, 2019h Suwiidinille yekke Mahrajaanalle gaxna gedda, koona alsaako bukalle anqaraarab akkii sugek sarrah, Saahot cindham, cindhatiya nabatiyah, saytiya labtiyah, Naxaasit 16 ko erhirhisheenih, sinni 
miimaralle, dhayekke kee dherhikkeeko, mahrajaanah tinqirribe makaanolle yakaakattoona erherhishenim. Dhayekkeeko narhxe gedda masalan, Irobbaati diikakko Birithaaniya, Faransa, Suwesra, Almaaniya, Norway kee amaa Mahrajaan el yekke Suwiidinko yakkin gedda, dherhikkeeko lel, Sucuudiya, Kanada, Bareerat Ameerika, kee 28 saacatiyaako bukalle kallaaxeh araxadde sugeenih Awustiraaliyako gantah kinni ta zuhyadde yangaloona yemeetiinim.
Saahot mahrajaanadde tangalo temeete sacul kee Saculte, kasissiyoh inkoh dhintima kee bettoh akah tinqirribe makaano yeerhegiinimko sarrah, Naxaasit 16, Barliin looh kasit saaca 10:00, macna kee makkoh fakkite Saahot Mahrjaan, erherhih Sheekh Saalix Ismaacil QURAANAH faakek sarra, gerha arxi
bisho kee Suwiidinti xak hi farto tillaabisho, ‘Unqac nagaadde temeetiinim’ arhxik madare yoshshoobbeti Saahot Makaadoh Suwiidinti xak-hi manaboyta yakke xishmale Shifa Xaynaba kii yine. Xishmale Shifa Xaynaba ishi madaredde, inkoh ummantiyakke, “Unqac nagaadde temeetiinim?” yerhxek sarrah, ta tekkeh tane ciyyo takko kee sariigalla gufto, bar kee lellecih ‘taane’ arhxekkah gaba tessegellem, yasqereerebe kanadde afadde akko haak, inkoh ten cawwatoyshiteh, ta Mahrajaanadde sugan adooxa lellec lel mango xeden kee sacoolinnoolih meceetih tillaabishoona akah duumute. Xishmale Shifa Xaynaba, “Ninni gondo ninneh adde abinna caashir, fertoh lel dulayyolle, daggowe kee deelale kii yine” yerhxek sarrah, ninnimille nifih gaxneh galli gufeh yanekke gufno birthic ciyyo kee inkiino ni farhshishsham kee fertoh cindha-maso ta mas-uuliya dagaagiyoona duhsuuse.
Kataysheh Mahrajaan fakkotuh, Jiddaako Skype ti araxah, farto tillaabisheti lel, Saahot Makaadoh manaboyta 
yakke xishmale Suleymaan Maxmuud kii yine. Xishmale Suleyman Maxmuud ishi madaredde, “Saahot Makaado, Saahoyta akkinnantiyah silal kee silaalo takko dhishshimte angolla kinni” yerhxek sarrah, Saahot dooda yayfeedediinim Saahot Makaadod yane mara busa tablem akkekkah, Saahot Makaadooko irolle yane mari yakkeedo yengeliinih sinni gaba yassagalloona missilam kee inkoh inkidde linomhi afaadadah gaba-gaba narhxo duhsuuse. Osah lel ‘Ku zoobayti yalleeze gedda, amo arhurhsut’ akah yaanaakah, inkoh ta yefeededeh yane doodad, samara, inkiino, sacoolinno, kee inkiddehi ciyyoh yeemene mara kii yiniinimhi sabbatah, mece misaalah ten sarra katayno kee ummanti isheh dhiicam abo duhsuuse.
Saahot Makaadoh xakuk manaboyta yakke xishmale Cabdalla Ismaacil ishi gabooko Mahrajaanadde 
tengelemil arxibishnan farto tillaabishek sarrah, Saahot Makaadoh xakuk, Saahot Makaado daw elterhxeh tane camid kinam duhsuuseh, dhishshiimeh yane xakuk meceetih yafaadado kee xakuk alle anniinnixe diikalle xakuk dhishshiimo aydukumusnan deeco tillaabishe. Abayshimalle lel Tengelem kee waacinaako katattaa marah mece mahrajaan waqhte duumutak, ummanti ishelle tanem abemko, ummanimih racteh sugte ni dooda galledde matarishno kinom shakke malem caddoose.
Safar kee arax dhedhdhanah dagum caawiteh yekke mahrajaan fakkotuh yinqirribe xagararko gari tudhdhurhem kee nifille hirgimtem yekkek sarrah lellec 16, SITTA NABBARHOO tarhxe Saahot Makaadoh Nashiidah kinni gommiimem. Ta saadifille lel inkoh ta nashiidadde dhawah yengele margadisheenit, afeena 
(laxne) akah abe Axmad Calishum kee amaa nashiida yuktube Cabdu Maxammad Ibraahim umbuka Saahot doodah migacalle mangum ten cawwatoyshinna. Barko ractem lel ummanti tamaa akah tinqirribe dhintimat makaano yadiyendah ta mahrajaan simbilisho kee bilcisho yemeete hababa-le margadisheenit kee muziqqat dhiiceenit cayda kee waqhti baahe margaddeh digiraa kassowen.
Ta mahrajaan alle yekke makaano, thabiicat gaddah willimte makaano tekkeh, andharh xorh kee igiilah makarimteh, madarra letiya urussah, caafiyat letiya lel murhussa makaano kii tinemhi sabbatah, kimbirti qanna,
layet goomadhdhe kee xorhulle dhaga xaaxaytih dhawko bextih akim alle
aabbinnixito, “Yokkoli el koh sigto!” akyarhxin makaano kii tine. Amayehi osah amaa mahrajaanah kab-yerhxe xagarar kee xiyaw sittaalih tillaabishshe sacoolinno kee kaxani osah, Saahot nuwaah iro kee addaako bilcitte carwa kee irri el digiraanamah agoogitte andharh duduuba, yubbuxutiinih, amaa dik kii yinemko carha yemceh, barhsimte ciyyo kee codhdhole daafofko yemeete mari sinni tanto elyesseeciinih elyucrufin makaano yakkeedo kinni kii tinem. Inkoh lel, ‘Ni gabbacshiisho’ arhxik kinni akbarhsimnem.
Cindha-sambat, 17, dhaxiine saaca 8:00-9:30 fanah fakkot kin qursi makaanolle yekeekettiinik sarrah, sitta tublem meceetih ameerhegik, cusubih sitta tublem lel cusubih ameerhegik saaca 10:00 tekke gedda, xiyaw sinni miimaralle akottat reedo 
(addaraash) yamagoona erherhishen. Ta lellecidde yinqirribe xagarar lel, ‘Miyattiino hido iyyaytiino’ tarhxe magaro-le darseh, ta mahrajaan naba gerhenta kii yine Professor Cabdulqaadir Saalix erherhishe. Professor Cabdulqaadir, xiyawti mango caynah miyattiino yaallo dhiicam xusek sarrah, aki maraalih tangalem akkekkah, tenko ku barhisha muyrhurhug, luqha kee cayda balih kinam, amaa ku miyattiinoh camidda yekkiinih, ta luqha kee cayda yangale mari inkidde lon migacah decsiimoona dhiicaanam duhsuusak, fidin caddos yoxoye.
Wuli gedda lawwaahishsheh aysussulik, wuli gedda lel asusseh ashshiriik, doodat irhga xaf-isha gondod kab-ishsho miraacin yakke. Abinnan ciyyo laakin ummanatiyadde win akah tarhxeekah aban gedda mango kabbat taalle. Amayeko ugutak kinni lel fanfanadde xedenishak yayduruse barhsime dhiiceenitih kab-yerhxe furxat (gudac) kee
cadar kab-yerhxeh yinem. Tayim lel tamaa yine xagarar, kii yinemko ziyaada basak-isho, kee xiyawko bohsa kee dihrar dhirhiyo busa akkekkah, xiyaw xangaladde gantah xunsusuh ractem kii yine. Masalan, Xishamle cadaareena Ismaacil Diiginnaati cadar kab-isheh yine. Ismaacil Diiginna, kaafa Saahot fanalle, ‘lino’ akko narhxe cadaareenitko tiya yekkeh, afti ijo kee cusub ijoh fanadde bunto hido geyshisheena yekkeh geytima naba dhic le cadaareena kinnik Yalli cumre kee caafiyat akah noh yaxawo. Xishmale Dr Saalix Maxmuud lel ishi gabooko gudac hido furxat kab-isheh yine. 
Xishmale Dr Saalix Maxmuud, cadar kee missila busa akkekkah, furxat gantah caydadde kab-terhxem yakko dhiicam duhsuusak, ummantiyahi qalbedde raaca duhsus tillaabishe. Kataysheh fertoh ta mahrajaan bursaale yaysherheerhege, GARODDE NARHABBASHO MANDA LEEZA KINO? yarhxe, adda fidinah, naba farto-le cadar, kab noh ishshem yakkeedo xishma-le cadaareena Axmaddiin Cusmaan kii yine, rummah garodde narhabbasho leeza manda kino.
Ta saadifille, bilcadde bilca noh ose dhicle margadisheenit: Margadisheena Xuseen Kulluuxa kee margadisheena Ramadan Shifa sinne kee sinni muziqqat dhiiceenit: 
- Cali Cusmaan Shum
- Saalix Maxammad Cali
- Edwardo Jorjo
- Amiir Thacaame kee
- Efrem Tekhlitlih
- Amaye balih, DJ Cabdulqaadir Saalix Yekkiinih rummah carha ni yeymeece ni sacul kinon. Lon dhic busa maki yuybulluynimki lel, sinni xiyawah lon kaxano kee sinni xiyaw yakhdamoona farhiiko loonim inkoh adde ni yuybulluyin saadif yakkeedo kii yinemhi sabbatah, umbuka Saahot dooda kee muziqqa kixin marih migacalle mangum, mangum ten cawwatoyshinna. Gaab noh isho! Aki ta ginale saadifille lel malammih tenlih geytimno Yalladde naba raja lino. Cindha-sambatti kaso lel, Facebook araxah Live noolih kassowe marak akah tubliiniikah, mango dhic kee agalgullih mece kaso kinni noh kassoysheenim.
Naba-Sambat, 18, tamaa xagara akah tindhibbirheh tineekah, xaflat abayshima yekkeh, mango xagarar 
codhdhoh kab adde yerhxe lellec kii yine. ‘Badadde gaba haytemko hido caasa geyta, hido gaba koh cakalta’ akah yarhxiiniikah, ummantiya kaa-kaa farhshishsham kab alle yarhxe mahrajaan kii yinem, fertoh idhdho kee saynesidde cikiteh, Xishmale Cabdalla Saalix kab-ishe darseeko naarhago dhicna. Xishmale Cabdalla Saalix, Saahot Makaadoh masxassa kee idhdhoh zoobayto yekkeh, ‘Gedko gedille anqiyyiri kee afeededik adii tane caalamadde, ishi niiro aaginah dhishsha?’ tarhxe magarole fidin darse, mece agalgul kee xijxijoolih, kab-isheya, essero kee gaxsoolih xiyaw isheelih asgallik mango macna kee makko le darse kii yinem, dhiiwaalih gantah alle nashhado dhicnam kinni. ‘Iffowe niiro kee sariigalla le aniina tallo, ummannim careeko kinni erhedhdham, cari afti madrasa kinni. Dhaltoyya lel erherh mudarrisiin kinon’ yerhxek sarrah, dhaltoyya kee cindhamhi fanadde kabkabbot kee soxbinna tannaw alle tanem, gaxangaaxeh duhsuuse.
Ummanti ishi irhga alle yafittishe BUKAAKOHI IRHGA tarhxe xagara yakkeedo kab-terhxeh tine. Ta xagara filco-filcoh gaxeenih mido-midoh ten gufinnan essero adabbik ummanti gaba adde yassagalle xagara tekkeh, amaa ammakaakamadde yengele mara busa akkekkah lel, inkoh amaa addaaraashadde tinem kee irooko Facebook araxah katattaa yine mari yakkeedo gaba adde yessgellin xagara kii tine.
Naba Sambatah mawok sarrah, xiyaw inkoh, akottat addaraashko, goda kee hurrah ni cayda kee ni sugtih nuwaa alle yumbulluwe exhibition hido macradti makaano fanah yedeyin. Ta makaanolle, sugte kee caydat nuwaahi mablo busa akkekkah, caydat sartim, kee amaa maxadde yamabbaxo kab-yerhxe cusub sharaayith hido Siiditaat kee Saahot
film (DVD) alle yimibbixe suuq gantah fakkiteh yine. Amayhi osah lel cado-carë yakkeedo tine.
Caydat nuwaahi macradalle gaxna gedda, tookomemko basolle nassaxammado fandham, awwalah ishi 
xaaliyoh ishi caredde sugusseyaako Londonko ishi khasaarah amaa nuwaa tooqhoceh mahrajaan makaanol temeete xishmale ni sacla Jamiila Thaaha, 
inkoh ta zuhyadde tengelem kee umbuka Saahot doodah migacalle mangum tee cawwatoyshinna. Jamiila ni sacla, ta Mahrajaanalle busa akkekkah, aki akottat hi saadifille gantah ishi cayda kee ishi sugte aki mara tayshadhdhago ciloh, garin akottah saadifille gantah, ishi nuwaa dhirhiye kee ishe kee ishi nuwaah geytime takkeh, ni dooda tayshadhdhago xawalta ni sacla kinnik, gaab noh isho! Koyyah iggidam lel tammango aknarhxe. Amayehi osah, ta saadifille nassaxammado fandham lel inkoh amaa nuwaahi muqhuc kee mizgaaxishnanah tee xattimte ni sacul, Siciida Sunabara, Jamiila Ibraahim kee Roble Maxmuud yekkiinih, abten ciyyo kee xawaklah mangum sin cawwatoyshinna.
Caydat sartimhi cadaaga akah tabliiniikah tekkeh, awlaako temeetem kinni yarhxin essero taaqhacoona 
waytoona maki. Ta mahrjaanalle kab-yerhxe caydat sartim say-marihim kee lab-marihimih, dhamateyaako, naba abrha Saahot Makaadoh titbirrice ni sacla Jumca Kappitaano, Riyaadko kinnik, akah tee cawwatoyshinna canqur nok dagomhi sabbatah, gaab noh isho! Ni doodah koo kee koyyah higgidam akah xabo arhxinuk, inkoh ta sartim amaa mahrajaan cara gufandah gaba tessegellemik inkoh gaab noh isho sinak narhxe.
Saahot Caydadde waanishsha gedda, badko inki manka kinamhi sabbatah, adooxa lellecille ummannim 
tayballaw mirhicta. Yakko kibah ta mahrajaanalle yamballaw xagaradde sayteh tinem, waraddi hido carkit, xitstsinot aaginah tillaabishaanam taybulluwe xagara tekkeh, ‘CORRAY FARAADO’ migacah decsitta urhurh aymangada, kab-terhxeh tine. Inkoh ta aymangadadde tiymingidem kee tuktubeh baclayishshe xishmale ni sacla Xayaat Aboobakar mangum ten cawwatoyshitak, amaa mahrajaan makaanolle lel marcawwi yekkeh yiymingide Cusman Cumar kee cibna tekkeh tiymingide Faathuma Saalix Axmad mangum ten cawwatoyshinna.
Saahot Makaadoh fanti lujnah zobayto kee mahrajaan tasqereerebe lujnah santisheena yakke xishmale 
Cabdulwaasic Saalix, ishi gabooko, inkoh tasqereerebe lujnah migacalle madare yoshshoobbe. Xishma-le Cabdulwaasic, inkoh ta ciyyo sariigallah bakitto bar lellec tundufule sacul kee saculte cawwatoyshitek sarrah, Mahrajaan bursaale, Saahot Makaadoh bursaalelko tooboketiya tekkeh, sinnim baddaahishe kee biyashshiite takke Saahot cindham, fertoh dulayyolle, sinnimille nifih akah gaxaanaakah duhsus abaanam kinni’ yerhxek sarrah, taginalem katattas taallo asuuse.
Inkoh ta mahrajaanadde tengelem kee waacinaako geyshisheenitti araxah aydukumusa tine sacul kee saculteh niyat kee xabbo table gedda, ‘Ni xalo lacina … ni dooda raja le … ta mara tibbirheh ni dooda kamboh caazalle migaxta … kamboh ninni gondoh wannun nekkeh nane … ta mahrajaan bool kee bool sariigallah bakite’ terhxeh gomto dhicta. Cibra akko beyno dhicnam lel inkoh barhsa hinnim, akah gaxan mara gantah sittak esserekkah, Saaho busa kinoonimhi muyrhurhuguh, xan kee laye balih yangaliinih, inki saffe yakkiinih, sittiyahi xishmaalih, ‘Ko yi sacalo’, ‘Te yi saclawo’ sittiyak arhxik, zizzaale balik laa-xate kee laa aa-orbishe yakkiinih gabaa-gabaa arhxii table gedda, niiroh raja linom kee, ta mahrajaan, ni inkiinoh tiraare, gaxishneh alle nuybulluwe saadif kii yinem ku yaybulluwe.
Amaydo, migoc xusna gedda gari nok racto kinamhi sabbatah, inkoh ta tekke ciyyo takko kee sariigallah bakitto bar kee lellecih tundufule sacul kee saculte, tangalo gurra wayteh ractem kee sinni nabra kee maxada xabeenih inkoh inkidde lino cayda, sugte, luqha kee wandiino, ziyaada yaytararoona, tantok tanto abekkah, dahab kin sinni waqhte kee ummannimih yeyyeecin solaadi khasaaradde loyekkah, ta mahrajaanadde tengele ni sacul umbuka Saahot doodah migacalle sin cawwatoyshitak, sin jaza mecaanih tamfaddaw sinak narhxe.
Abayshimalle, ayya ku amolle akah yarhxiiniikah, inkoh tasqereerebe lujnah zoobit, Stockholmti Saahot Makaadoh xak kee Londonti xak, ta mahrajaan abinah yuybulluwin ciyyo kee ayqarih mangum ten cawwatoyshinnak, inkoh zoobit akko yengelin xakuk yakkeedo, cawwatoyshitekkah tillabno mifandha. Inkoh dhayekke kee dhirhikkeeko dagum kee mangumuh abten gabat agle, kee ta ciyyo sariigallah bakitto abten xawalah sin jaza mecaanih tamfaddaw sinak narhxe.
Tekke ciyyo ummantiih cokka kee inti gufto erherhaako abayshima fanah kaameeraalih amraraddik daweenalle ayyamishe xishmale Maxmuud Ismaacil kee xishmale Munir Maxammad, amaye balih inkoh media caazaako xattimtemik gaab noh isho sinak narhxe.
Ni Sugtih Daribille, Inkiino ni Bursaale!
Addoodim kab-ishshem:
Axmadsacad Maxammad
30/08/19